Comment

Itsensä johtaminen

Itsensä johtaminen vaatii keskittymistä, ajanhallintaa ja tekoja. Koulutin näistä aiheista kollegani Sampsa Salmisen kanssa Gappsilla. Koulutukseen osallistui 17 tietotyöläistä, ja he antoivat palautteiden keskiarvoksi 4,58. 

Mikä on sinun strategiasi?

diacor self leadership.png

Comment

Comment

Podcastien kuuntelu

Joka hetki voit valita, mitä haluat tehdä. Jokainen asia jonka näet, virtaa sinuun jollakin tavalla ja jättää jäljen. Ei ole ihan sama, mitä teet tämänkin postauksen lukemisen jälkeen. 

Ajattelu voi tuntua ankaralta, mutta kyse ei ole siitä että sinusta tulisi kurinalaisempi, jäykempi tai tiukempi. Ajattele asiaa mielummin tavanalaisuutena. 

Uusin tapa, jolla vaikutan elämänlaatuuni, on podcastien kuuntelu. Vietän arkisin aikaa liikkuen paikasta toiseen, tehden kotitöitä ja mitä ikinä. Ajankäyttö on väistämätöntä, mutta olen saanut niihin ekstrakerroksen hyvää langattomilla kuulokkeilla, jotka ovat nytkin päässäni. 

Meillä on pääsy uskomattomaan tietomäärään, joka usein jää soveltamatta, löytämättä tai muuten tavoittamatta. Podcastien kuuntelu on yksi tehokas keino päästä asioissa eteenpäin.

Tällä hetkellä kuulokkeistani kuuluu mindfulnessperiaatteita.

Comment

Comment

Suhteuta sitä mitä odotat elämältä.

Brittiläisen yli 18 000 osallistujan tutkimuksen mukaan onnellisuus ei niinkään riipu siitä miten asiat todella ovat, vaan ovatko asiat sujuneet paremmin vai huonommin kuin olemme odottaneet.

 

Tutkimusryhmän johtajan suositus on karkeasti käännettynä että kannattaa odottaa rohkeasti hyvää, mutta on hyvä ottaa sateenvarjo silti matkaan kaiken varalta. Pessimisti ei pety, mutta ei koe koskaan voittavansakaan.

Ihmiselle tekee hyvää optimismin painotteinen realismi.

Lähteet:

http://www.theatlantic.com/health/archive/2014/08/an-equation-that-predicts-happiness/375653/

http://www.pnas.org/content/111/33/12252.full.pdf

Comment

Ahdistus

Comment

Ahdistus

Ahdistus ei ole aina pahasta. Se voi tilapäisesti lisätä ihmisen suorituskykyä. Pieni paine tehostaa toimintaamme, erityisesti jonkin tavoitteen eteen. Ilman pientä aikapainetta emme välttämättä lähtisi yhtä vikkelästi kohti ystävän tapaamista, luentoa tai työpaikkaa.

Pitkään jatkuessaan ahdistus muuttuu monisyisemmäksi ja -oireisemmaksi. Ahdistus yleistyy, se muuttuu epämääräisemmäksi ja jatkuvaksi. Se voi aiheuttaa unettomuutta, elämänhalun vähenemistä, mielihyvän katoamista, jännitystä, pelkoja ja kovaa huolta. Yleistyneessä ahdistuneisuudessa tuskastunut olo leviää elämänalueelta toiselle. Se on kuormittavaa ja muuttaa elämää hankalammaksi. Jos oirekuva jatkuu yli kuuden kuukauden ajan, niin voidaan käyttää termiä yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (Huttunen, 2015) 

Ahdistusta, samoin kuin muitakin epämielllyttäviä oloja ja tilanteita, voi taklata sekä tunne- että ratkaisukeskeisillä keinoilla. Vapaasti sanottuna, tunnekeskeinen tarkoittaa sellaisten asioiden tekemistä, joilla tulee parempi olo (esim. herkuttelu, ongelman välttely) ja ratkaisukeskeinen tarkoittaa  sellaisten asioiden tekoa joilla pyritään tekemään konkreettisesti jotakin ahdistuksen syillle, esim. tarttua toimeen viivyttelyn sijasta. On tärkeää käyttää molempia keinoja; yrittää sekä helpottaa omaa oloa että tehdä jotakin konkreettista ahdistusta aiheuttaville juurisyille, niille asioille minkä takia kenkää oikeasti puristaa. Tässä on muutama vinkki, mitä voit koittaa. 

  1. Tunnista kivet kengässäsi. Mikä kuormittaa nyt? Mikä on elämäntilanteesi? Miten ne asiat suhtautuvat omaan elämääsi?
  2. Hengitä. Tämä on edelleen yksi tehokkaimmista ja parhaista keinoista käyttää, kun ahdistuneisuus on kovaa. Pysäytä hetki. Vedä supersyvään henkeä, sisään ja ulos, käytä keuhkojesi koko tilavuutta ja tunne sen liikerata. Tunne lattia jalkojesi alla. Liikuttele kaulaasi. Muista, että ahdistus ei ole ikuista. Kysy, mihin sinä olitkaan menossa.
  3. Hyväksy. Tämä tilanne on tosi, eikä se ole välttämättä mukava tai ideaaliajatusten mukainen. Tämä todellisuus toimii kuitenkin ponnistuslautana muutokselle, huomiselle ja ahdistuksen vähenemiselle. Ahdistusta voisi verrata vertauskuvallisesti sinua alati seuraavaan mursuun, jonka koko vaihtelee sen mukaan miten paljon ruokit sitä ajatuksillasi ja energiallasi. Älä ruoki mursua. Jos katsot tarkkaan ympärillesi, voit löytää kaikki työkalut ja keinot saada mursu pois elämäsi keskiöstä, alkaen tänään. Se ei välttämättä ole helppoa, mutta se alkaa pieni pala kerrallaan.
  4. Kirjoita vapaasti. Mitä ikinä tulee mieleesi. Istu alas ja kirjoita. Pura. Anna palaa. Olosi alkaa saamaan muotoa, kun sanallistat sen. Voit saada myös oivalluksia, ja oivallukset ovat arvokkaita!
  5. Toteuta. Jos jokin ei muutu, niin mikään ei muutu. Listaa asioita, jotka toimivat. Mikä toimii varmasti? Mikä voisi toimia? Mitä voisit tehdä enemmän? Mitä et ole vielä koittanut? Jos et pelkäisi, niin mitä tekisit? Mikä on niin pieni asia, että voisit tehdä sen tämän tekstin lukemisen jälkeen?

Ahdistuneisuus on ok. Jatkuva ahdistuneisuus ei. Jos et tiedä, että oletko ahdistunut, niin voit käydä tekemässä ahdistuneisuustestin esimerkiksi täällä;

https://vastaamo.fi/ahdistus/

Lähteet:

Huttunen, 2015: Terveyskirjasto, Duodecim http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00555

Comment

Comment

Hengitä.

Hengitys on mielestäni hieman aliarvostettua ja se on harmi. Se on yksi parhaista rentoutumis- ja keskittymistyökaluista ja se kulkee aina mukanasi. Tässä on yksi läsnäolevan hengittämisen harjoitteluun sopiva giffi, joka sopii erityisen hyvin sunnuntai- ja arkikäyttöön tai siihen kohtaan, kun huomaat ahdistuskohtauksen tulevan.

Breathe aware.


Comment

1 Comment

Vuosi 2016

Elämän suunnittelu on hieno asia, joka auttaa sinua tulemaan tietoisemmaksi siitä mikä toimii ja mikä ei toimi juuri sinun matkallasi. Yearcompass on ilmainen työkalu, jota voit käyttää apuna tässä. Se sisältää kysymyksiä, kuten

 

Mitä asioita sinulle jäi käteen viime vuodesta?

Mikä teki sinut onnelliseksi, ylpeäksi tai kiitolliseksi?

Mitä haasteita sinulla oli viime vuonna ja mitkä asiat auttoivat pääsemään niistä ylitse?

Mitä haluat, että vuosi 2016 tulee sisältämään?

Mitä haluat löytää, mistä päästä irti ja mitä rakastat, mistä saat apua ja tukea vuonna 2016?

 

Näiden ja monien muiden kysymysten miettiminen on hauskaa, antoisaa ja se onnistuu myös vaikka kaverin kanssa. Vihkoa ei ole pakko edes printata, sinä tarvitset vain tunnin aikaa ja kupin kuumaa. Tsekkaa ja tutustu.

 

Loistavaa uutta vuotta ja sen jokaista päivää :)

 

www.yearcompass.com

 

#yearcompass #close2015 #plan2016

1 Comment

Comment

Hyväksymis- ja omistautumisterapiasta Viisas elämä -messuilla

Olin tänä kesänä Viisas elämä -messuilla sattumalta osallistujana Tampere-talolla. Tapahtuma muistutti isoja festareita, jossa keskiössä on henkinen kasvu ja kirjavien hoitomuotojen markkinointi. Vaikka osa hoidoista onkin lähinnä huuhaata mikä herättää aina vähän vaikeita tunteita, niin oli upeaa nähdä niin paljon tietyn lämmön ja positiivisen ajattelun yhteen kokoamia ihmisiä ja siksi ajattelin, että voisi olla kiva pitää oma workshoppi siellä jonain päivänä. 

Nyt siihen tuli mahdollisuus ja olen menossa Järvenpäähän kertomaan hyväksymis- ja omistautumisterapiasta käyttökelpoisella tavalla. Sinne on tulossa lukuisa joukko mielenkiintoisia puhujia kuten Aku Kopakkala, Esko Valtaoja ja Aleksi Litovaara. Toisin kuten moni muu tapahtuma, tämä perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen ja lippujen hinnat ovatkin 0-18e. 

Suosittelen harkitsemaan messuja, jos kaipaat jotain uutta näkökulmaa vuoteen 2016 tai haluat testata omia käsityksiäsi kymmenien erilaisten ja vapaasti valittavien luentojen muodossa. Harvemmin Suomessa on saumaa päästä kuulemaan niin monien erilaisten asiantuntijoiden tiivistävän oman osaamisensa näppärään pakettiin kuin tässä. Voit tsekata lisää täältä: 

http://www.viisaselamamessut.fi/ 

Comment

Comment

Kahdesta ryhmästä yksi

Itsenäisyyspäivänä on hyvä katsoa historiaa ja tulevaa. Tässä on yksi kaunis ja mielenkiintoinen tutkimus ajalta, jolloin tutkimuseettiset lautakunnat olivat vielä tuloillaan. Sherif (1961) tutki ennakkoluuloja ja konflikteja viemällä 22 valikoitua ja urheilullista yksitoistavuotiasta poikaa kesäleirille, jossa heidät jaettiin kahteen ryhmään. 

Ryhmät eivät alkuun tienneet toisistaan, vaan uivat ja pelasivat palloa keskenänsä viihtyen. Toinen ryhmä nimesi itsensä Eagleseiksi ja toinen Rattlerseiksi. 

Kokeen toisessa vaiheessa Eaglesit ja Rattlersit saivat tietää toisistaan ja alkoivat pian osoittaa vihamielisyyttä toisiaan kohtaan sanallisesti. Tiedemiehet laittoivat pojat yhteisiin ruokailuihin ja erilaisiin kilpailuihin, ja kilpailuista tuli kovia. Kumpikin ryhmä lauloi toisesta pilkkalauluja ja rukoili jumalalta voittoa seuraavissa kisoissa. Kilpailuasetelma toi myös aggressiota ja painetta omaan sisäryhmään. 

Molemmissa ryhmissä kehittyi tiimijaot, taktiikkapalaverit ja ns. taistelutahto vihollista vastaan. He pelasivat lipunryöstöä, joka alettiin repiä ja polttaa lippuja, varastelivat toistensa omaisuutta salaa sekä, lopulta, käyttää myös lyöntejä ja potkuja. Ryhmät eivät enää halunneet nähdä toisiaan ja kieltäytyivät omassa ryhmässään jopa puhumasta toisista. Yksi pojista lähti kotiin. Toinen ryhmä hävisi haasteiden kokonaissarjan, ja tilannetta voisi kuvata jo aika kärjistyneeksi siinä vaiheessa koetta.

Siksi tuli kokeen kolmannen vaiheen vuoro, missä kitkaa piti vähentää. Ryhmät eivät olleet juuri tekemisissä toistensa kanssaan, pl. he vakoilivat ja syyttivät toisiaan mm. seuraavista asioista:

- "He ovat laittaneet suihkuun jääpaloja" Suihkun vesi vaikutti sinä päivänä kylmemmältä kuin yleensä.

- "He ovat heitelleet kiviä meidän uimakalliolle" Yksi poika oli loukannut varpaansa rannalla.

Kokeen pitäjät yrittivät vähentää jännitteitä esim. yhteisillä ruokailuilla ja kuudella muulla harjoitteella. Leffojen katsominen tai ilotulitteiden ammuskelu yhdessä ei auttanut ryhmäasenteisiin, mutta vasta yhteiset ongelmanratkaisutilanteet liittyen veden saantiin ja erityisesti leirin huoltoautoon alkoivat tuoda ryhmiä lähemmäksi toisiaan. Auto "jäi jumiin" ja pojat keksivät yhdessä tavan saada auto liikkeelle. Haaste oli iso ja yhdistävä, ja sen jälkeen muutkin erilaiset yhteistyötä vaativat harjoitteet alkoivat sujumaan. Auto oli toisenkin kerran "ongelmissa" ja nyt pojat osasivat ratkaista tilanteen saman tien. Kuulostaa kliseiseltä, mutta viimeisenä iltana kahdesta ryhmästä oli tullut yksi ja he istuivat ja lauloivat saman leirinuotion äärellä.

Koe on tulkittavissa siten, että jos ryhmä voi pärjätä ilman toisen apua, niin kilpailuasetelma ja kiusanteko voivat kukoistaa pienelläkin ruokinnalla. Toinen ryhmä voittaa, toinen häviää ja vihamielisyys jatkuu, mutta tilanne voi muuttua tarpeeksi suuren haasteen edessä. 

 

Lähde: http://psychclassics.yorku.ca/Sherif/chap8.htm

Comment

Comment

Anna unen tulla

Omassa elämässäni on juuri syksyisin usein vaihe, jolloin erilaiset deadlinet alkavat tiivistyä ja samaan aikaan jotenkin kuvittelen että en tarvitse paljoa unta. Se tapahtuu osin tietoisesti, koska sekä oma että yhteiskunnan asettama päivärytmi suosii heti aamusta lähtevää aktiivista otetta, josta pidän ja josta pidän kiinni. En ole ainoa, joka tinkii ainakin toisinaan unesta. Suomalaiset väestötutkimukset osoittavat, että aikuisten keskimääräinen yöunen pituus on vähentynyt 1970-luvulla nukutusta 7,5 tunnista nykyiseen seitsemään tuntiin (Ollila ym., 2011). Yhä useampi nukkuu omaan tarpeeseensa nähden liian vähän ja univajeella on useita merkittäviä yhteyksiä epäterveellisiin elämäntapoihin. Univajeen yhteyksiä mielialaan, yleiseen jaksamiseen ja ruokahaluun ei ole helppo havaita, varsinkin jos käyttää esimerkiksi runsaasti kahvia.

Jo pieni ja jatkuva univaje näkyy tutkitusti mielialassamme ja vaikuttaa jopa satojen geenien toimintaan. On kiinnostavaa, että puhumme huomattavasti enemmän liikunnasta ja ruokavaliosta osana terveyttä, vaikka unta voidaan pitää terveydelle aivan yhtä tärkeänä asiana (Partonen, 2014). Lyhyt yöuni ennustaa korkeampaa painoindeksiä sekä aikuisilla että lapsilla.

Yöuni on ollut silloin riittävä, kun ihminen herää suhteellisen virkeänä ja jaksaa koko päivän ilman merkittävää määrää piristeitä. Virkeään olotilaan vaikuttaa toki monet asiat, kuten päiväaktiivisuuden laatu, edellämainittu ruokavalio ja tauottaminen. 

Unitarpeen arviointi on vaikeaa. Se vaihtelee yksilöllisesti perimän, ympäristön ja elämäntilanteen mukaan. Aikuisen normaali unentarve on määritelty väljästi 6-9 tuntiin. Paras keino ottaa selvää omasta unitarpeesta on yksinkertaisesti lähteä kokeilemaan mitkä asiat vaikuttavat sinulla siihen, että saat hyvin ja tarpeeksi unta. 

Milloin viimeksi olet mennyt nukkumaan hymy huulillasi tai herännyt levänneenä herätyskelloon?

 

Partonen, T. (2014) Duodecim. Lisää unta. Kiireen lyhyt historia

http://www.sydan.fi/terveys-ja-hyvinvointi/uni-tukee-painonhallintaa

Ollila H., Kronholm E., Paunio T., (2011). Unen yhteys aineenvaihdunnan häiriöihin.

http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2011/nosto36_1.pdf

 

 

Comment

2 Comments

Maaret Kalliosta ja rakkauden mittaamisesta

Maaret Kallio on psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti, sosionomi, tietokirjailija ja hieno ihminen. Hän osaa kertoa monimutkaisista asioista yksinkertaisella ja rehellisellä tavalla. Maaret kertoi I Love Me -messuilla 2015 kolmestatoista ajattelun ansasta ja uskon että jokainen osallistuja pystyi tunnistamaan niistä yhden tai useamman omasta elämästään. Minä ainakin sain itseni monesta ansasta kiinni. Onneksi hän kertoi myös tavoista, joilla kiertää ansat. 

 

Esityksen olennaisen voi ehkä tiivistää rakkauden mittaamiseen. Ihmisillähän on todella paljon erilaisia mittareita joilla arvioimme vaikka mitä, mutta arvioimmeko rakkautta elämässämme huolellisesti? Tulemmeko rakastetuksi? Teemmekö merkityksellisiä asioita, jotka tekevät elämästä arvokkaan elämän? Seuraavan kerran kun teet jotain, niin voisitko pohtia sen teon vaikutusta rakkauden mittarilla ja minkä tuloksen siitä saisit?

 

www.maaretkallio.com

http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/a1442374428154

http://www.hs.fi/blogi/lujastilempea/a1305963224986?jako=af6ef63d579a4b9daed5ba25ddc14d4

 

2 Comments

Comment

Pari sanaa coachingista

 

Vaikka olen ikuisesti kiitollinen ja iloinen psykologin tutkinnostani ja sen antamista työkaluista, asenteesta ja ajattelutavasta, niin haluan kehittää osaamistani jatkuvasti.

Käytännössä vaihtoehtoja on paljon. Psykologien erikoistumiskoulutukset ovat kansallisesti valvottuja, tieteellisiä ja ne johtavat psykologian lisensiaatin tutkintoon jollakin psykologian viidestä erikoisalasta. Erikoistumiskoulutuksen lisäksi psykoterapiakoulutus tarjoaa hyviä vaihtoehtoja. Psykoterapiakoulutusten kenttä on ollut melko itsenäinen ja kirjava, mutta siksi se on siirtynyt vuonna 2012 yliopistojen ja valtion laadunvalvonnan alle.

Psykoterapiakoulutukset ovat suunnattu psykologeille, psykiatrian eri alojen erikoislääkäreille sekä muille riittävän koulutuksen suorittaneille, kokeneille mielenterveystyön ja terveydenhoitoalan ammattihenkilöille. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto myöntää hyväksyttävän tutkinnon suorittaneille lailla suojatun ammattinimikkeen. Voit käydä tarkistamassa oman mielenterveytesi hoitajan nimikkeen täältä: 

https://julkiterhikki.valvira.fi/Default.aspx?

On kuitenkin selvää, että maailmassa on kuitenkin muitakin keinoja joilla auttaa ihmisiä. Ihmisten auttaminen on upea asia, eikä siihen tunnu olevan koskaan tarpeeksi tekijöitä tai välineitä. Siksi ilmoittauduin erään tunnetun coaching-koulutuksia tarjoavan organisaation yhden viikonlopun mittaiselle kurssille. Kursseille saa osallistua kuka tahansa, joka on valmis maksamaan osallistumismaksun ja sen jälkeen kotiläksyt tekemällä voi saada sertifikaatin, jonka myöntöä ei valvo kukaan muu kuin organisaatio itse. Coaching ei ole valvottua toimintaa, mutta siinä on paljon vaikuttavia elementtejä. Opin kurssilla tällaisia asioita:

- Loistavan tavan käynnistää ongelmanratkaisuprosessi (Pizza of Life)

- Kyselytapoja esim. minkä neuvon 5-vuotias antaisi sinulle

- Uuden (organisaation itse keksimän) tavan asettaa tavoitteita

Sain asetettua tavoitteita ja tutkittua omaa elämääni uudesta perspektiivistä, mikä on arvokasta. Uskon myös, että suurin osa kurssilaisista sai myös uutta ajateltavaa. Jokainen meistä osaa kysyä rakentavia kysymyksiä, ja coaching-koulutuksen jälkeen moni osaa kysyä varmasti entistä parempia kysymyksiä saadakseen entistä parempia vastauksia. Coachingin määritelmä ei ole yksiselitteinen, mutta organisaation käyttämä määritelmä on seuraava:

"Coaching on kokonaisvaltainen prosessi, joka tähtää kehittämään, haastamaan, tukemaan ja voimaannuttamaan ihmisiä, jotta he saavuttaisivat heidän suurimman potentiaalinsa sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti kysymyksien ja muiden tekniikoiden avulla."

Kurssilla oli kuitenkin pari ongelmakohtaa, joista suurin liittyy määritelmässä mainittuihin "muihin tekniikoihin".  

Coaching ei ole mielenterveystyötä, vaikka sitä ei kurssilla erikseen sanottu missään vaiheessa. Kurssin vetäjä ei ole tehnyt mielenterveystyötä eikä saanut koulutusta siihen. Siksi tuntui vastuuttomalta seurata vieressä, kun hän pyysi avustajaansa osallistumaan todella voimakkaaseen "tyhjä tuoli- harjoitukseen", jonka avulla voidaan käsitellä käsittelemättömiä vihan, surun tai johonkin muuhun asiaan liittyviä tunteita. Tyhjä tuoli -harjoitus on yksi tehokkaimmista Gestalt- terapian työkaluista, jota käytetään myös mm. EFT-terapiassa. Menetelmässä asiakas kertoo tunteistaan tunteiden lähteelle, joka "istuu" tyhjällä tuolilla ja sen avulla voidaan päästä hyvin syvälle. 

"The method looks easy, but the therapist should be prepared for the expression of powerful feelings and must provide emotional support in the event of a crisis." (PsycINFO Database Record (c) 2013 APA, all rights reserved)

Kouluttaja päätti kuitenkin opettaa menetelmän ilman näitä saatesanoja kurssilaisille, joilla oli todennäköisesti vielä vähemmän kokemusta tai taitoja käyttää menetelmää turvallisesti. Kouluttaja pyysi avustajansa ja teki harjoituksen hänelle. Tilanne oli melko turvallinen, hänen suhde avustajaansa oli erittäin turvallinen, mutta silti avustaja liikuttui erittäin voimakkaasti mikä on yleistä tämän menetelmän kanssa. Onneksi tunteet olivat rakentavia, mutta on selvää että näin ei aina ole ja toin tietty turvallisuusnäkökulman esiin. Toivon, että jos kurssilaiset päättävät käyttää menetelmää, niin he tekevät sen helpompien asioiden kanssa ja siten, että asiakkaan mahdollinen jatkohoito on saatavilla. 

Kurssilla opetettiin myös vanhanaikaista ihmiskäsitystä, johon kuuluu psykoanalyyttinen deterministinen ihmiskuva, Carl Jung, ihmisten luokittaminen laatikoihin pelkän käyttäytymisen perusteella ja alitajunnan korostaminen. Kurssilla keksittiin myös olemassa olevien teorioiden päälle organisaation itse hyväksi ajattelemiaan malleja. Tunsin olevani aikakonematkalla 1500-luvulle. Olen aina ihmetellyt, mistä näihin ajatuksiin uskovia ihmisiä tulee, mutta näitä käsityksiä pidetäänkin tiedemaailman ulkopuolella ihan systemaattisesti yllä kurssittamalla kymmeniä ellei satoja ihmisiä vuodessa aiheesta pelkästään Suomen sisällä. Vastapainoksi suosittelen mm. nykyaikaisia piirreteorioita, kognitiivista ja integratiivista psykologiaa ja hyväksymis- ja omistautumisterapiaa. 

Tämä oli hyvin vaihtoehtoinen teksti, ja melko kriittinenkin, mutta minun on vain pakko nostaa tiedettä sille jalustalle jonka se on ansainnut lukuisilla kokeilla. Ei ole myöskään mitenkään reilua rinnastaa monivuotisia ja vaativia koulutuksia viikonloppukurssiin. Tieto on kuitenkin kaikkien saatavilla, ja siksi haluan kysyä että jos meillä on tuhannen hengen ryhmä jonka tavoitteena on päästä Helsingistä Pariisiin, niin miksi ihmeessä laittaa heidät kaikki hevoskyydillä matkaan kun lentokoneetkin on keksitty? Paljonko siitä porukasta eksyy, miksi eksyy ja kenen on vastuu?

Vinkkini on, että jos menet coaching-kurssille, niin suhtaudu varauksella siellä opetettavaan teoriaan ja keskity menetelmiin niin saat kurssista enemmän irti. Jos päätät lähteä tekemään asiakastyötä elämänmurroksessa olevien ihmisten kanssa, niin pidä heistä hyvä huoli. 

Kivaa päivää ja turvallista matkaa,

/Karri

Lähteet:

Psykologien erikoistumiskoulutukset

http://www.psykonet.fi/Erikoispsykologikoulutus

http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/ammattihenkilosto/kouluttautuminen/tyoterveyspsykologien_jatkokoulutus/sivut/default.aspx

Psykoterapeuttikoulutus

http://www.psyli.fi/tietoa_psykologeista/psykologien_koulutus/psykoterapeuttikoulutus

http://www.utu.fi/fi/yksikot/braheadevelopment/koulutus/taydennyskoulutus/sosiaali-ja-terveysala/kognitiivisen-psykoterapian-psykoterapeuttikoulutus/Sivut/home.aspx

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto

http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/hakemusohjeet/suomessa_koulutetut/psykoterapeutit

Empty chair

http://psycnet.apa.org/psycinfo/1975-03583-001

 

 

 

Comment

Comment

Meditoinnin ei tarvitse olla vaikeaa

Meditointi ja mindfulness ovat hienoja asioita. Ne toimivat elämänlaadun nostamisessa ja hetkessä elämisessä (Mielenterveysseura, 2015). Sanoina ne ovat suuria ja vieraita. Siksi ehdotan kokeiluksi esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa seuraavaa:

- Valitse jotakin kevyttä ja rentoa taustamusiikkia. Tai ole valitsematta musiikkia. 

- Ota tyyny. Tai ole ottamatta tyynyä.

- Mene istumaan lattialle. Voit myös seistä. Sulje silmät ja hengittele. Liikuttele käsiäsi ja kehoasi. Anna ajatusten tulla ja mennä. Lopeta sitten joskus. 

Tästä voi olla apua univaikeuksien kanssa tai päivän tapahtumien käsittelyssä. Kokeile. 

 

Tämän postauksen lähteet: 

Suomen Mielenterveysseura, 2015

http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/mit%C3%A4-ovat-mindfulness-tietoisuustaidot

BEST OF CHILLSTEP 2015 - Beautiful Chillstep Mix

https://www.youtube.com/watch?v=DgJB3UB7dj8

Comment

Comment

Instagrammaa itse!

 Hyvät muistot ovat tärkeitä. Mitä jos instagrammaat seuraavan hienon hetken omaan mieleesi vain pysähtymällä hetkeksi ja olemalla läsnä just siinä? Voit myös koittaa jakaa sen kaverillesi ihan vain kertomalla seuraavan kerran kuin tapaatte.

Tietoisen läsnäolon (eng. mindfulness)  taitojen harjoittelun on havaittu voivan tuoda apua muun muassa pitkäkestoisesta masennuksesta, ahdistuksesta ja ahminnasta kärsiville (Duodecim, 2009). Tietoisesti läsnä ollessaan ihminen suuntaa koko huomionsa tähän hetkeen, keskittää tietoisuutensa siihen, mitä juuri käsillä olevalla hetkellä on tekemässä. Tästä taidosta voi olla iloa myös nopean ja hektisen elämän pyörteissä. Tässä yksi harjoitus, jonka avulla tietoisuustaitoja voi kehittää. 

 

Harjoitus: tietoinen läsnäolo arjessa – pysähtyminen

Pysähdy tähän tai mihin tahansa hetkeen ja kysy itseltäsi:

  • Missä olen?

  • Mitä olen nyt tekemässä?

  • Mitä tunnen nyt?

  • Mitä minulla on mielessäni päällimmäisenä juuri nyt?

  • Voit viljellä hyväksymistä esimerkiksi todeten hiljaa mielessäsi (tai yhtä hyvin sanoen ääneen) esimerkiksi: "Näin on ok. Anna minun tuntea tämä, mitä nyt tunnen. " Keksi itsellesi sopivat sanat.

Lähde: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=epi00020

 

Comment

Comment

Kieli rentoutumisen apuna

Tiesitkö, että kielesi voi kertoa jännityksestä? Jos huomaat painavasi kieltä kitalakeasi vasten, niin voit kokeilla rentouttaa kielesi ja antaa vain leuan tippua rennosti. Ehkä voit myös rentouttaa hartiatkin ja hengittää syvään. Kokeilitko? Nämä harjoitukset voivat parantaa kykyä käsitellä stressiä. Harvard Medical School antaa jatkovinkkejä rentoutumisesta kiinnostuneille täällä: http://www.health.harvard.edu/staying-healthy/exercising-to-relax

Comment

Comment

Keskustelun taidosta

 

Meillä on muutamia kykyjä, joita tarvitsemme aina ja jotka todennäköisesti säilyvät meillä muutoksesta toiseen. Kyky voidaan määritellä synnynnäisenä ominaisuutena, joka toimii omana henkilökohtaisena lähtötasonamme ja jota edelleen kehittämällä voimme puhua taidosta. Useimmilla ihmisillä on kyky esimerkiksi potkia jalkapalloa, mutta harvoilla on taitoa menestyä jalkapallon potkimisessa kolmosdivarissa saati MM-tasolla. 

Meillä on kyky luontainen puhua ja kuulla, mutta kuinka hienoa on kehittää taitoa keskustella ja kuunnella? Vaikka vaihtaisit alaa, asuntoa ja lähikauppaa, on tämän taidon kehittämisestä sinulle todennäköisesti iloa. Sillä on myös laajasti positiivisia vaikutuksia elämänalueiden ylitse. Siksi tässä on viisi pientä ideaa, joiden merkitystä voit pohtia omalta kohdaltasi ja joita voit koittaa jo vaikka tänään:

1. Kysy kysymyksiä. Lapset oppivat kysymysten avulla uskomattoman nopeasti, mutta aikaa myöten jostain syystä alamme kuvitella että tiedämme jo miten maailma toimii ja kysymysten määrä vähenee. Kysymysten kysyjä oppii uutta ja hän pitää myös keskustelukumppanin aktiivisena. Pienillä kysymyksillä voi rakentaa, tarttua ja ohjata keskustelua. Nämä neljä kysymystyyppiä ovat loistavia jonkin asian kartoittamiseksi: Miksi, Mitä, Miten, Mitä jos?

2. Kunnioita toisen mielipiteitä: Vaikka toiset mielipiteet ovat paremmin perusteltuja ja siten arvokkaampia kuin toiset, niin asioilla on silti monia puolia. Ihminen mielipiteen takana on jostakin syystä on päätynyt omaan mielipiteeseensä. Mitä jos ottaisit selvää siitä, miksi toinen ajattelee niin kuin ajattelee? 

3. Jokainen saa tulla kuulluksi: En ihan ymmärrä sanontaa "Vaikeneminen on kultaa". Jos jokin asia on tärkeä ja mielen päällä, niin miksi jättää se sanomatta? Mitä jos sanomatta jättämisestä tulee tapa? Ryhmäkeskusteluissa puheenvuorot jakautuvat usein hyvin epätasaisesti, vaikka puheenvuorojen määrä ei välttämättä aina ole vahvassa yhteydessä sisällön laatuun. Rohkaiseva ilmapiiri voi auttaa tuottamaan parempaa ja avoimempaa keskustelua.

4. Vältä jyräämistä: Keskustelu ei ole yksisuuntainen katu. Anna muille tilaa ilmaista itseään. Jos kysyt vaikeita kysymyksiä, on perusteltua olettaa että toinen miettiikin hetken.  Hyvä keskustelija ei ole se, joka pelkästään avaa suunsa ja tuottaa ääntä, vaan se joka on myös läsnä toiselle. 

5. Joskus parhaat oivallukset tulevat pienen pohdinnan eli reflektoinnin jälkeen:  Reflektointi eli asioiden eri puolten harkinta ja heijastelu toisiinsa auttaa kokoamaan erilaisia näkemyksiä yhteen. Voit kysyä itseltäsi tai keskustelukumppaniltasi seuraavia asioita: Mitä sinä opit tästä keskustelusta? Miten sinun ajattelusi tästä aiheesta on nyt muuttunut? Miten sinun käsityksesi muiden ihmisten mielipiteistä on muuttunut?

 

Lähde:

Five Basic Rules for Getting Along with Anyone, Anywhere

https://www.psychologytoday.com/blog/fulfillment-any-age/201508/five-basic-rules-getting-along-anyone-anywhere

 

 

Comment

Comment

Rohkeudesta

Rohkeus on minulle tärkeä aihe, koska siitä on paljon iloa monella elämän osa-alueella. Rohkeutta on monenlaista ja siksi sen määrittely on vaikeaa. Mielestäni jokaisen rohkeus on rohkeaa. Tässä on seitsemän pientä tapaa lisätä rohkeutta: 

1. Älä suotta ajattele liikaa
2. Keskity pieniin asioihin kerrallaan
3. Sitoudu siihen, laita vaikka kalenteriin muistutus
4. Tee se ystävän kanssa
5. Kokeile jotain vastaavaa jossakin helpommassa paikassa
6. Mieti kuinka hyvältä tuntuu sen tekemisen jälkeen
7. Ajattele mitä ovia avaat, jos uskallat

Mitä kävi, kun viimeksi olit rohkea? 

Lähde:

https://www.psychologytoday.com/blog/the-squeaky-wheel/201508/seven-ways-boost-your-emotional-courage

Comment